Murha paremmissa piireissä aloittaa historiallisen dekkarisarjan

Yhdysvaltalaisen Lynn Messinan uusi dekkari Murha paremmissa piireissä aloittaa moniosaisen dekkarisarjan, jossa terävä-älyinen Beatrice Hyde-Clare ratkoo rikoksia yhdessä Kesgraven herttuan kanssa 1800-luvun alun Englannissa.

Murha paremmissa piireissä muistuttaa Richard Osmanin ja S. J. Bennetin kirjoja, jotka ovat olleet suosittuja myös Suomessa. Cozy crime -lajityypin hengessä kirja ei mässäile verisillä yksityiskohdilla, vaan rikoksia ratkotaan lempeässä hengessä. Lynn Messina itse vertaa kirjojaan myös Jane Austenin kirjoihin, sillä niissä on aikakauden tapainkuvausta.

Murha paremmissa piireissä sijoittuu viktoriaanista aikaa edeltävään Englantiin 1800-luvun alkuun eli niin kutsuttuun regency-aikakauteen. Kirjan päähenkilö Beatrice Hyde-Clare on nokkela ja sinnikäs nuori nainen, joka rakastaa arvoituksia ja niiden ratkaisemista. Hänen innokkuutensa ja peräänantamattomuutensa herättää huomiota myös ylimielisessä Kesgraven herttuassa.

Kartanon kirjasto tapahtumapaikkana

Englannin järvialueella sijaitsevassa kartanossa tapahtuu murha. Ruumiin löytänyt Beatrice Hyde-Clare haistaa palaneen käryä, mutta Kesgraven herttua julistaa, että kyseessä on ilmiselvästi itsemurha. Täysin eriparinen kaksikko lyöttäytyy yhteen ratkaistakseen arvoituksen.

Nähdessään eleen Kesgrave hymyili kuivasti ja ravisti päätään.
”Ymmärrän huolenne, neiti Hyde-Clare. Tilanne on hitonmoinen sekä teille että minulle. Minä löysin ruumiin, mutta te löysitte aseen. Teillä ei ole sen enempää syytä uskoa minun viattomuuteeni kuin minulla teidän, mutta olen rationaalinen olento. Tarkasteltuani todisteita voin päätellä, ettette ole vastuussa Otleyn epäonnisesta tilasta.” Mies puhui tyynesti ja pehmeästi kuin olisi päättänyt olla hermostuttamasta kuninkaallisen eläintarhan villipetoja.
”Luotan siihen, että myös te olette rationaalinen olento, joka pystyy niin ikään todisteiden valossa päättelemään, etten minäkään ole syypää.”
Koska Bea ei ollut sen enempää Lontoon Towerin leopardi kuin harmaakarhukaan, miehen sävy loukkasi häntä. ”Todisteet?”
hän kysyi päätään kallistaen.
”Olen Kesgraven herttua”, mies vastasi yksinkertaisesti.

Beatricea nauratti. Tapa, jolla mies viittasi asemaansa ikään kuin todisteena syyttömyydestään oli absurdeinta, mitä hän oli koskaan kuullut. Kuvitella, että joku saattoi uskoa pelkän yhteiskunnallisen aseman olevan perustanvanlaatuinen tae omasta säädyllisyydestään.

Bea ei kuitenkaan totellut impulssiaan. Kevytmielisyys ei istunut tilanteeseen lainkaan, ja hän tiesi, miten herttua tulkitsisi hänen naurunsa. Tämä pitäisi sitä merkkinä siitä, että hän oli heikkohermoinen nainen joka ei kestänyt tilanteen synnyttämän paineen alla. Bea oli varma, että miehellä oli hänestä jo valmiiksi alhainen käsitys. Hän epäili vilpittömästi, ettei tämä uskonut kenenkään hänen sukupuolensa edustajan pystyvän aitoon rationaalisuuteen.

Lynn Messina: Murha paremmissa piireissä 
Aula & Co 2023
Suomentanut Nelli Hietala.
Kirja julkaistaan painettuna sekä e- ja äänikirjana. 
Äänikirjan lukija on Rosanna Kemppi.