Esikoisromaani Krysa punoo vaihtoehtoisen historian, jossa Neuvostoliitosta tulee maailman johtaja tekoälyn avulla
Kirjailija Sami Tissarin mukaan Krysa pohtii, missä ihmiskunta olisi, jos keinoälyä olisi jo 50 vuotta sitten lähdetty kehittämään syväoppivien neuroverkkojen suuntaan.
Mitä jos koneoppimisen isä Frank Rosenblatt ei olisikaan kuollut vuonna 1971 veneonnettomuudessa, vaan Neuvostoliiton ydinsukellusvene olisi poiminut hänet turvaan ja vienyt salaiseen tukikohtaan kehittämään tekoälyä? Tästä ajatusleikistä ponnistaa maaliskuussa 2022 julkaistu Sami Tissarin esikoisromaani Krysa.
Sami Tissari on pohjoiskarjalalainen metsuri, filosofi ja vapaa-ajattelija. Kirjailija kertoo esikoisromaaninsa lähtökohtana olleen todellinen 1960-luvulla käyty kiista amerikkalaisessa tiedeyhteisössä, jonka seurauksena teknologinen todellisuus lähti kehittymään sellaiseksi, jollaisena me sen tunnemme.
– Yhtä hyvin kaikki olisi voinut käydä toisin. Missä lie olisimme, jos keinoälyä olisikin jo 50 vuotta sitten lähdetty kehittämään syväoppivien neuroverkkojen suuntaan? Oli pienestä kiinni, ettei niin käynyt.
Krysassa Rosenblattin kehittämän Krysan ansiosta Neuvostoliitosta on tullut maailman johtaja, mutta kun Krysa sammuu, sivilisaatio katoaa. Katastrofin aiheuttanut Pavel Dybenko päätyy syrjäiseen erämaamökkiin Suomeen mukanaan atomivoimalla toimiva nukke. Jokainen ihminen, jonka Dybenko on koskaan tuntenut, on kuollut. Hän on tietääkseen ainoa, joka tietää tarkalleen, miksi niin kävi.
Krysa on huima ajatusleikki, jonka taustalla vaikuttaa myös Tissarin oma vaiheikas elämänsä ja saamansa sosialistinen kasvatus.
– Elämä on opettanut sen, että suunnitelmat harvemmin toteutuvat, tai ne tekevät sen tavalla, jota ei ole osannut odottaa. Parikymppiseksi asti elin maailmassa, jossa uskottiin sosialismiin. Sukulaiseni olivat joutuneet uhraamaan sen eteen paljon – – Eräänä päivänä se kaikki oli yhtäkkiä poissa. Ei sellaista voi keksiä. Se opettaa suhtautumaan lauhkeasti ja hirtehisesti maailmankaikkeuden järjestämiin yllätyksiin.
Kirjailijan itsensä mielestä Krysa kertoo pohjimmiltaan todellisuuden luonteesta: miltä se näyttää ihmisen tajunnassa, mistä kaikesta se koostuu ja miten sitä rakennetaan. Teos kertoo loppujen lopuksi enemmän meidän ajastamme kuin vaihtoehtoisesta todellisuudesta.
”On mahdollista, että joku vielä joskus löytää tiensä tälle syrjäiselle majalle. Hän löytää täältä sen, mitä minusta on jäljellä, sekä sinut. Olen varma, että sinussa riittää silloin vielä virtaa. Kukaties löytäjällä on riittävästi älliä, kärsivällisyyttä ja tuuria kaivaakseen sinusta sen, mitä ikinä olet elektronisiin sisuksiisi taltioinut. Haluaisinpa todella kuulla, minkälaisen tarinan hän kaikesta tästä kasaan kursii. Minä olen viimeinen ja ainoa, joka tietää, miten tämä tapahtui. Kerron sen nyt sinulle.”
Krysan ilmestymisajankohtana maaliskuussa 2022 maailmantilanne on muuttunut dramaattisesti siitä, kun Tissari kirjoitti romaania. Kirjailijan mukaan maailmanhistoria on ryhtynyt simuloimaan Krysan todellisuutta. Putinin KGB-miehet ovat halunneet palauttaa Neuvostoliiton takaisin.
– Edelleen joudun toteamaan, ettei tällaista voi keksiä. Todellisuus ylittää aina hurjimmatkin kuvitelmat.
Jaa: