Jenna Kostet kirjoitti kirjan noidaksi tuomitusta Valpuri Kinnistä

Punainen noita on historiallisiin lähteisiin pohjautuva romaani parantajanaisesta, jota syytettiin noidaksi. Jenna Kostet on ennenkin kirjoittanut omapäisistä naisista. ”Oikeudenkäyntipöytäkirjan lause ’Miksi minä sellaista kertoisin, jonka arvon herrat niin paremmin tietävät?’ sai minut tarttumaan tarinaan. Siitä tuli vahva tuttuuden tunne”, hän sanoo. Kirjan julkaisutilaisuus on lauantaina 2.3. Turussa.

Omaehtoisia naisia on rangaistu kautta aikain. Erityisen synkkää oli uuden ajan alussa 1600-luvulla, jolloin Suomessa jylläsivät noitavainot.

Jenna Kostetin uusi romaani Punainen noita kertoo 1600-luvulla eläneestä Valpuri Kinnistä. Kinni on todellinen historian henkilö, joka syntyi Kuurinmaalla, nykyisen Latvian alueella, ja päätyi sieltä Ruotsin kautta Suomeen Satakuntaan ja Varsinais-Suomeen. Suomessa häntä syytettiin noituudesta, koska hän luki loitsuja ja paransi yrttien avulla.

Valpuri parantaa yrteillä sekä ihmisten että karjan vaivoja. Kirkonmiehet kuitenkin näkivät hänessä  syntisen naisen, jonka paholainen on viekoitellut luonnottomiin tekoihin. Valpurin tarina tarjoaa näkymän uuden ajan Suomeen, jossa lukuisia miehiä ja naisia syytettiin noituudesta ja tuomittiin myös kuolemaan. Uusi aika ei tuonutkaan armoa, päinvastoin.

”Valpuri Kinnin tai Kynin tarina tuli vastaan useista historianlähteistä, varsinkin surullisissa tarinoissa”, Jenna Kostet sanoo.
”Kun kirjoitin Margaretan syntiä, kolusin paljon läpi 1600-luvun naishistoriaan liittyviä tutkimuksia. Alkoi tulla olo, että Valpurin tarina ei jätä rauhaan. Sitten selvitin, onko Valpurista kirjoitettu romaania. En löytänyt yhtään.”

Miksi juuri Valpuri?
”Yleensä tarinoissani on ’se juttu’, miksi niihin tartun. Tässä tarinassa se on oikeudenkäyntipöytäkirjaan kirjoitettu lause: ’Miksi minä sellaista kertoisin, jonka arvon herrat niin paremmin tietävät?’ Siitä tuli vahva tuttuuden tunne: I feel you sister. Entisessä työpaikassani – kaikella rakkaudella – tuli monta kertaa purtua hammasta ja mietittyä samanlaisia asioita. Siksi 1600-luvulla noitana tuomitun naisen lausumana nämä sanat saivat niskavillat nousemaan pystyyn.”

Jenna Kostet (s. 1984) on valmistunut Turun yliopistosta kansatieteen oppiaineesta ja työskenteli vuosia Turun linnassa. Hän on julkaissut useita teoksia, joista osa, kuten romaani Margaretan synti, käsittelee historian naisten tummia elämäntarinoita. Hänen edellinen teoksensa Kuuden Katariinan jäljillä oli sekä arvostelu- että myyntimenestys. Kostetin isä Juhani Kostet toimi ennen eläköitymistään Museoviraston pääjohtajana.

Kostet on myös suosittu neuleguru, ja hänen Kalevalan naisaiheisiin neuleisiin keskittyvällä Ihtiriekko knits -Instagram-tlilillään on yli 20 000 seuraajaa. Hänen kirjansa Neulottu Kalevala (Laine) on yksi tämän vuosikymmenen myydyimmistä neulekirjoista Suomessa.

Kirjan julkaisutilaisuus on lauantaina 2.3. kello 14.00 Akateemisen kirjakaupan myymälässä osoitteessa Yliopistonkatu 27, 20100 Turku. Kirjaa myynnissä julkistamishintaan, tervetuloa!