Elämäkertojen genre pysyy lukijoiden suosiossa vuodesta toiseen. Tällä hetkellä elämäkertoja kirjoitetaan niin unohdetuista neroista kuin koko kansan suosikeista, nuoristakin sellaisista. Lisäksi elämäkerta voidaan julkaista ihmisestä, joka ei ole julkisuudessa muuten, mutta jonka elämäntarina on koskettava tai muuten ajankohtainen. Mikä mahtaa olla näiden lukuisten elämäntarinoiden suosion taustalla?
Elämäkerrat esittelevät todelliset tapahtumat ja ihmissuhteet tunnettujen ihmisten taustalla. Niiden lukeminen on siis tapa päästä ihaillun henkilön pään sisälle. Paitsi lisätietoa päähenkilöstään, elämäkerrat tarjoavat mahdollisuuden ymmärtää kyseistä henkilöä syvemmin. Ne saattavat tuoda esiin rosoa ja uusia puolia ihaillusta hahmosta. Mikäs sen kiinnostavampaa!
Elämäkerta on myös vetävä tekstilaji. Elämäkerrat esittelevät vaiheikkaita elämiä ja teksti soljuu useimmiten vauhdikkaasti elämäntapahtumasta toiseen. Ne sisältävät käänteitä ja eräänlaisen juonen, mutta usein myös ihmissuhteita. Niiden parissa viihtyy lukija jos toinenkin.
Elämäkertoja on niin moneen lähtöön, että jokainen lukija voikin valita itseään kiinnostavan aihepiirin. Koskettavia ja ravisuttelevia elämäntarinoita kirjoitetaan elämäkerroiksi myös muista kuin julkisuuden henkilöistä. Sellaisia ovat esimerkiksi satavuotiaasta holokaustiselviytyjä Eddie Jakusta kertova Maailman onnellisin mies, joka reflektoi elämäniloa ja sitä, mitä onnellisuus todella on. Satakolmevuotiaaksi eläneen syyttäjän, Benjamin Ferenczin, elämäkerta Viimeiset sanat taas pohtii elämän merkitystä ja menneisyyden virheitä.
Rikollisten elämäkerroista kiinnostuneille löytyy Riku Siivosen teos Ihan tavallinen kokaiinikauppias, elämäkerta Bob Malmista, huumeista irti pyristelleestä huumekauppiaasta. Kimmo Harjulan elämästä kertova Paluu helvetistä on rehellinen tarina elämästä rikollisen maailman ytimessä. Samuel S:n omakohtainen teos Sieluton S – Miten minusta tuli tappaja on nuoren miehen matka vihasta katumukseen ja kohti sovitusta.
Kirjailijuudesta kiinnostuneille on kirjailijoiden elämäkertoja, kuten Lucia Berlinin omaelämäkerrallinen Kotiinpaluu ja musiikkiharrastajille on tarjolla monituisia muusikkoelämäkertoja, kuten Jiri Nikkisen omakohtainen elämäntarina Hyvä Bore – Clifters, Beatles ja elämäni musan parissa, Lennon – Rocktähden elämä, rakkaudet ja kuolema ja Bowie.
Elämäkertoja sekä kirjoitetaan että luetaan Suomessa ahkerasti. On mahdollista, että Suomessa erityisen runsas elämäkertakulttuuri juontaa juurensa lyhyeen kirjoitettuun historiaan. Elämäkerrat ovat nimittäin tapa tallettaa historiaa ja sen käännekohtia. Elämäkerta kertookin aina paitsi aiheenaan olevasta henkilöstä myös ajasta, jona tuo henkilö eli. Lisäksi henkilö ja tämän aikakausi peilautuu kirjoitushetken yhteiskuntaan, mikä synnyttää monitasoista aikakausien vuoropuhelua.
Elämme tosi-tv:n kultakautta. Tv-kanavat täyttyvät erilaisista ohjelmista, joissa ihmiset mokailevat ja ovat haavoittuvaisina televisioyleisön edessä. Elämäkertakirjallisuudessa asetelma on hieman samankaltainen, sillä niissäkin paljastetaan aiheena olevasta henkilöstä arkaluontoisia asioita. Joskus sellaisia, joista ei ole koskaan ennen mainittu julkisuudessa.
Elämäkerta on mahdollisuus katsella ja myötäelää toisen ihmisen elämää, joka on useimmiten hyvin toisenlainen kuin lukijan itsensä – vähän kuin tosi-tv. Musta baskeri -nimimerkki kirjoittaa Vihreässä langassa näin: ”Ehkä [elämäkertakirjallisuus] onkin entisaikojen BB: tapa päästä tirkistelemään ja myötäelämään muiden ihmisten tunteita.” Elämäkerta antaa päähenkilöstään kuitenkin tosi-tv:tä kokonaisvaltaisemman kuvan. Se kuvaa henkilön siihen astista elämää, mikä lienee elämäkertojen suosion säilyminen tosi-tv:n rinnallakin. Ne tarjoavat jotain syvempää, jotain enemmän. Samoin kuin tosi-tv, elämäkerrat kuitenkin herättävät kysymyksen siitä, mikä nähdystä tai luetusta oikeastaan on totta. Onko totuutta kenties siloteltu tai dramatisoitu?
Elämäkerran todenmukaisuus ei ole aivan yksinkertainen kysymys. Se kertoo todellisesta henkilöstä, joten sen oletetaan välittävän totuuden tämän elämästä. Tapahtumat kuitenkin suodattuvat elämäkerran kirjoittajan lävitse. Kirjoittaja todennäköisesti korostaa joitakin päähenkilön elämän osa-alueita ja häivyttää toisia, vähemmän kiinnostavia. Se, mikä nähdään kiinnostavana on kirjailijan tulkinta ja päätös.
Joskus pohditaan, ovatko omaelämäkerrat todenmukaisempia kuin jonkun toisen kirjoittamat elämäkerrat. Elämäkertoja tutkinut Agneta Rahikainen kuitenkin huomauttaa, että elämäkerran kohde itse on mitä paras tietämään, kuinka hänen elämäänsä voidaan manipuloida tai sensuroida. Myöskään omaelämäkertaa ei voida siis pitää totuutena kirjoittajansa elämästä.
Elämäkerta on aina yksi tulkinta kohteensa elämästä. Siksi voikin olla kiinnostavaa lukea useita elämäkertoja samasta henkilöstä. Niiden avulla saattaa päästä näkemään erilaisia puolia saman henkilön elämästä.
Elämäkertoja on siis moneen lähtöön. On muusikkoelämäkertoja, neroista kertovia elämäkertoja, kirjailijaelämäkertoja ja monia muita. Aula & Co -kustantamon valikoimasta löytyy elämäkertoja makuun jos toiseenkin.
Saatan olla väärässä on monivaiheisen elämän eläneen ja vuonna 2022 ALS-taudin vuoksi itsemurhan tehneen Björn Natthiko Lindebladin koskettava ja viisas elämäntarina.
Vuonna 2021 julkaistussa teoksessaan Lindeblad kertoo lämpimästi siitä, mitä siihenastinen elämä on hänelle opettanut. Mitä on hyvä elämä? Mistä saada lohtua ja voimia vaikeuksien keskellä? Voiko elämän päättymisen kohdata avoimin mielin ilman pelkoa?
Saatan olla väärässä oli Ruotsissa vuoden 2020 myydyin tietokirja, se myi yli 100 000 kappaletta kolmessa kuukaudessa. Kirjan käännösoikeudet myytiin vauhdilla seitsemääntoista maahan.
Äänielokuva, kännykkä ja televisio ovat arkipäivää, mutta kuinka moni tietää, että suomalainen Eric Tigerstedt kehitti niitä kaikkia jo yli sata vuotta sitten? Kaikki tuntevat Edisonin, ja Teslan nimi on ikuistunut sähköautomerkiksi, mutta kukaan ei muista näiden maineikkaiden keksijöiden aikalaista, Eric Tigerstedtiä.
Markus Hotakaisen kirja Eric Tigerstedt – Suomen Tesla nostaa esiin tämän suuren suomalaisen ihmeellisen ja valitettavan lyhyeksi jääneen elämän. Teos osoittaa, että Tigerstedt on ollut monella alalla lähempänä kansainvälistä läpimurtoa kuin uskommekaan.
John Douglas ryhmineen kehitti FBI:n sarjamurhaajatutkimuksen. Kirjat Mindhunter 1 ja Mindhunter 2 ovatkin paitsi luotaus tuon tutkimuksen periaatteisiin, myös niiden kehittäjän elämäkerta. Douglas valottaa sitä, miten löysi tiensä poliisikouluun ja monivaiheisen uran kautta lopulta FBI:n käyttäytymistieteiden yksikön johtajaksi. Kirjojen pohjalta on tehty myös suosiota niittänyt Mindhunter-rikossdraamasarja suoratoistopalvelu Netflixiin.
Heather Morris on tullut tunnetuksi holokaustiin liittyvistä kirjoistaan Auschwitzin tatuoija, Cilkan tarina sekä Kolme sisarta. Kirja Tarinoita toivosta kertoo Morrisin tapaamista poikkeuksellisista ihmisistä, heidän kertomistaan ainutlaatuisista tarinoista ja samalla paljastaa, millaisia elämänoppeja voimme niistä ammentaa. Yksi kiinnostavimmista kirjan esittelemistä ystävyyksistä on tietenkin ystävyys Lale Sokoloviin, jonka elämäntarinan pohjalta Morris kirjoitti menestysromaanin Auschwitzin tatuoija.
Samalla Morris kertoo omasta ainutlaatuisesta ja inspiroivasta matkastaan kirjailijaksi. Matkasta, jonka ytimessä on taito kuunnella ihmisten tarinoita, jotka Morris on sittemmin välittänyt miljoonille lukijoille.
Celeste Barberin hulvaton muistelmateos Tämä on haaste välittää itsensä hyväksymisen sanomaa. Barber on australialainen somevaikuttaja ja näyttelijä, joka on tullut tunnetuksi sometilistään, jossa hän luo toisintoja mallien kuvista. Poseeraamalla omana itsenään ilman photoshoppia ja “mallinvartaloa” sekä korvaamalla alkuperäisten kuvien rekvisiitan arkipäiväisillä esineillä kuvien koomisuus ja päättömyys paljastuu ilahduttavalla tavalla.
Aula & Co toivottaa kaikki tervetulleiksi Helsingin kirjamessuille 23.-26.10.2025! Osastomme 6h50 sijaitsee pääkäytävän varrella, oikealla puolella Suomalaisen kirjakaupan takana. Ostamalla kirjan Aulan verkkokaupasta 23.9.-22.10. välisenä aikana saat jokaisesta ostamastasi kirjasta
Aula & Co toivottaa kaikki tervetulleiksi Turun kirjamessuille 3.-5.10.2025! Turun kirjamessut pidetään Logomossa. Löydät meidät Rosebud Books Oy:n osastolta. Aula & Co:n kirjailijavieraat Turun kirjamessuilla ovat kotimaiset kirjailijat Vehka Kurjenmiekka
Mitä lukisin seuraavaksi? Hyvä kaunokirja on aina erinomainen valinta. Lue oheinen blogi Aulan kaunokirjojen valikoimasta!
